Tutkimustietoa ja laskelmia yksityisen hammashoidon Kela-korvauksista

Hammashoidon käyttö ja sairaanhoitokorvaukset vuosina 2004–2013 -tutkimushankkeessa selvitettiin sairausvakuutuksen korvaaman yksityisen hammashoidon käyttöä ja tuotettiin laskelmia vaihtoehtoisesta korvausmallista. Tutkimushanke toteutettiin Pellervon taloustutkimuksen ja Kelan tutkimusosaston yhteistyönä.

Vuoden 2002 joulukuusta lähtien kaikki kansalaiset ovat olleet oikeutettuja kunnalliseen hammashoitoon ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksiin yksityisestä hammashoidosta. Uudistuksesta on kulunut nyt yli kymmenen vuotta, joten hammashoidon käyttöä on mahdollista tutkia pidemmällä aikavälillä.

Ikäryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja yksityisen hammashoidon käytössä. Vanhemmat ihmiset kävivät hammashoidossa huomattavasti useammin kuin nuoremmat.

Suurituloisten vuosittaiset yksityisen hammashoidon käyntimäärä ja kustannukset olivat suuremmat kuin pienituloisten. Kahdeksan vuoden yhteenlasketut kustannukset olivat suurituloisimmassa ryhmässä noin 600 euroa eli noin neljänneksen korkeammat kuin pienituloisimmassa ryhmässä.

Yksityisessä hammashoidossa käytiin varsin säännöllisesti. Kahdeksan vuoden aikana 47 prosenttia tutkimusaineiston henkilöistä kävi hammashoidossa joka vuosi tai jätti enintään yhden vuoden väliin.

Tutkimuksessa tuotettiin laskelmia vaihtoehtoisesta korvausmallista. Tutkimusaineiston henkilöiden todellisille toimenpiteille laskettiin uusien mallien mukainen korvaus. Korvausmallien määrittelyssä lähtökohtana oli, että korvauksiin käytetty rahasumma ei kasva. Käytössä olevilla korvausmenoilla määriteltiin korvausmalli, jossa toimenpiteiden palkkioista korvattaisiin 50 prosenttia, mutta korkeintaan 110 euroa vuodessa (2004–2007) tai 130 euroa vuodessa (2008–2013).

Vaihtoehtoisessa korvausmallissa korvausprosentti nousisi taksamalliin verrattuna henkilöillä, joilla on pienet kustannukset ja laskisi henkilöillä, joilla on suuret kustannukset. Vaihtoehtoinen korvausmalli kohdistaisi korvauksia nykyistä enemmän vähän hammashoidon palveluja käyttäville henkilöille, mikä saattaisi kannustaa hammashoidon säännölliseen käyttöön.

Tutkimuksen aineistona käytettiin ositettua satunnaisotosta henkilöistä, jotka saivat sairausvakuutuskorvausta yksityisen hammashoidon kustannuksista vuonna 2004, 2005 tai 2006 yhteensä 150 000 henkilöä. Aineisto sisälsi tiedot kaikista henkilöille korvatuista ham-mashoidon toimenpiteistä, toimenpiteistä maksetuista palkkioista ja korvauksista. Tausta-muuttujia aineistossa olivat sukupuoli, ikä, kotikunta ja valtionveronalaiset tulot. Kelan rekistereistä poimittu tutkimusaineisto tarjosi mahdollisuuden seurata samojen henkilöiden hammashoitoa kahdeksan vuoden ajan.

Lisätietoja: ekonomisti Signe Jauhiainen, signe.jauhiainen@ptt.fi, p. 040 1648 139

Esitysmateriaali tutkimuksesta ladattavissa ohessa.