Puun käytöllä julkisrakentamisessa myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen

Julkisilla hankinnoilla on puurakentamisen edistämissä erityinen rooli. Julkiset tahot ovat rakentamisen volyymilla ja arvolla mitattuna suuria toimijoita. Julkisella sektorilla on myös paras asema yhteisten hankintastandardien luontiin ja käyttöönottoon. Pellervon taloustutkimus PTT selvitti Puutuoteteollisuus ry:n rahoituksella puun käytön lisäämisen kansantaloudellisia ja kasvihuonekaasupäästöjen taloudellisia vaikutuksia julkisissa rakennushankkeissa

Tarkastelun taustalla oli kaksi yhteen sovitettavaa yhteiskunnallista tavoitetta, talous ja ympäristö. Taloudellisen tilanteen parantaminen edellyttää tuotannon ja työllisyyden lisäämistä kotimaassa. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua ympäristön kustannuksella, sillä Suomi on sitoutunut ilmastosopimuksessa rajattuun kasvihuonekaasujen nettopäästöön. Tulosten mukaan biotaloudessa on mahdollisuus toteuttaa taloudelliset ja ilmastolliset tavoitteet yhtäaikaisesti.

Puurakentamisen lisäämisen kansantaloudellisia sekä hiilipäästöjen yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkasteltiin skenaarioiden avulla. Tulosten perusteella puun käytön lisäämisellä julkisissa hankinnoissa on positiivisia vaikutuksia koko kansantalouteen. Puurakentamisen osuuden lisääminen julkisissa hankinnoissa lisäisi työllisyyttä skenaariosta riippuen enimmillään yli 250 henkilöllä. Metsäsektorilla työllisyys kasvaisi jopa 1000 henkilöllä.

– Puurakentamisen kotimaisuusaste on korkeampi muuhun rakentamiseen nähden, jolloin suurempi osa rakentamisen aikaansaamasta työllisyydestä ja tulovirrasta jää kotimaahan, kertoo metsäekonomisti Hietala.

Puurakennusmateriaalin valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjen alentumisen seurauksena ympäristöhaitan arvo voi laskea vuosittain enimmillään hieman alle miljoona euroa. Puurakentamisen positiiviset ilmastovaikutukset kasvavat selvästi, jos myös rakennuskantaan sitoutuvan hiilen määrä otetaan huomioon.

Selvityksessä tarkasteltiin myös julkisten puurakennushankkeiden heijastusvaikutuksia yksityisille rakennusmarkkinoille ja puutuotteiden vientiin. Puurakentamisen lisäänty-essä koko rakennusmarkkinoilla, positiiviset kansan- ja ympäristötaloudelliset vaikutukset nousevat moninkertaisiksi pelkän julkisen talonrakentamisen vaikutuksiin nähden.

– Puujalosteiden viennin lisääminen voimistaisi positiivisia vaikutuksia huomattavasti, koska se ei korvaa taloudellista aktiivisuutta kotimaan muilla toimialoilla, toteaa Hietala.

Julkaisu on saatavissa PTT:n verkkosivuilta: http://ptt.fi/fi/julkaisut/ptt-tyopapereita

Lisätietoja: metsäekonomisti Jyri Hietala p. 040 164 8151, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi