- Tiedotteet
- Kansantalous
Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä liikenneinfrahankkeita kannattaisi toteuttaa taantuman aikana ja matalan korkotason vallitessa.
Ruotsin valtio panostaa liikenneinfrainvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna. Tiestöä ja rataverkon kuntoa palvelevat valtion perusväylänpidon määrärahat ovat Ruotsissa yli 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Ruotsi tukee yksityisteitä miltei 130 miljoonalla eurolla ja Suomi 5 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Ruotsin panostukset ovat kasvussa ja Suomen laskussa.
Pullonkaulat nostavat teollisuuden kuljetuskustannuksia
Jos painorajoitteiset sillat ja tieosuudet kunnostettaisiin ja tiestön kuntoa parannettaisiin, metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannukset alenisivat yli viisi prosenttia nykyisestä. Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen.
Espoon Länsimetrolla ja Vantaan kehäradalla sekä Tukholman seudun metrohankkeella tavoitellaan 34 asuntoa miljoonaa investointieuroa kohden.
Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen kustannusarvio on yhteensä 1 515 miljoonaa euroa. Espoo on sitoutunut kaavoittamaan metron vaikutusalueelle, noin kilometrin säteelle metroasemista, 25 200 asuntoa. Kehäradan kustannusarvio on 740 miljoonaa euroa. Vantaa on sitoutunut kaavoittamaan Kehäradan vaikutusalueelle 26 000 asuntoa. Espoon ja Vantaan yhteenlasketun vuosittaisen asuntotuotannon pitäisi kasvaa nykyisestä 4 000 asunnosta lähes 7 000 asuntoon, jotta liikennehankkeiden tavoiteltu hyöty toteutuisi.
Tukholman seudun metrolaajennuksen arvioidaan maksavan 2,3 miljardia euroa. Kuntien ja valtion välisen sopimuksen mukaan metrolaajennuksen vaikutuspiiriin rakennetaan 78 000 uutta asuntoa.
Ruuhkamaksuilla rahoitetaan merkittävä osa Tukholman metrohankkeesta
Suomen valtio on sitoutunut rahoittamaan kehäradasta 70 prosenttia ja Vantaa 30 prosenttia. Länsimetron ensimmäisestä ja toisesta vaiheesta valtio rahoittaa 30 prosenttia. Espoo rahoittaa ensimmäisestä vaiheesta 50 prosenttia ja toisesta vaiheesta 70 prosenttia. Helsinki rahoittaa ensimmäisestä vaiheesta 20 prosenttia.
Ruuhkamaksuilla rahoitetaan 45 prosenttia Tukholman metron laajennuksen rakennuskustannuksista. Valtion osuus on 19 prosenttia ja Tukholman seudun kuntien osuus 27 prosenttia. Jäljelle jäävän osan rahoittaa Tukholman lääni.
Ruotsi on jaksottanut liikenneinframenoja valtion menokehykseen lähes kolmikertaisesti Suomeen verrattuna
Suomen valtio on toteuttanut joitain liikenneinfrahankkeita elinkaarimallilla, jossa valtio on tehnyt yksityisen tahon kanssa sopimuksen hankkeen toteuttamisesta ja huollosta sopimusajaksi. Yksityinen rakennuttaja-/rahoittajakonsortio on rakentanut ja rahoittanut hankkeen. Euroopan Investointipakki (EIP) on ollut osarahoittajana monissa hankkeissa. Valtio on jaksottanut menokehykseen huolto-leasing -sopimuksen mukaiset maksut sopimuskauden ajaksi. Vuosina 2015‒2018 valtion maksettavaksi tulee noin 400 miljoonaa euroa hankkeista, jotka on toteutettu aikaisempina vuosina.
Ruotsi on hyödyntänyt inframenojen jaksotuksessa valtion kehysmenoihin valtion sisäistä lainamallia. Hankkeet, joiden rahoituksen eduskunta on päättänyt jaksottaa tulevien vuosien budjetteihin, on rahoitettu valtionkonttorin lainalla. Tulevien vuosien budjetteihin on kohdennettu hankkeisiin liittyvät lainalyhennykset ja korkomenot. Vuosina 2015‒2018 maksettavia lyhennyksiä ja korkoja on 1 120 miljoonaa euroa.
Valtion sisäisen lainamallin etu Suomessa käytettyihin elinkaarimallien rahoitukseen on alhaisemmat korkokustannukset. Valtion lainanoton korko on alhaisempi kuin yksityisten rakennuttaja/rahoittajakonsortioiden rahoituskustannukset.
Täydentäviä rahoitusmalleja: ruuhkamaksut, maankäyttösopimuksiin liittyvät maankäyttömaksut ja kuntien mahdollisuus hyödyntää valtion alhaisempia lainaehtoja valtion ja kuntien yhteishankkeissa
Ruotsissa ja Suomessa toteutetuissa valtion ja kuntien yhteisrahoitteisissa liikennehankkeissa valtio ja kunnat eivät ole tehneet yhteistyötä rahoituksen hankinnassa. Kunnat ovat rahoittaneet hankkeita omilla rahoitusmalleillaan ja valtio omillaan. Kuntien korkokustannukset alenisivat, jos ne pystyisivät hyödyntämään valtion alhaisempia rahoituskustannuksia.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pasi Holm, puh. 050 374 7462, sähköposti: pasi.holm@ptt.fi
ekonomisti Valtteri Härmälä, puh 040 641 5732, sähköposti: valtteri.harmala@ptt.fi
