Pellervon taloustutkimus (PTT) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat selvittäneet kaivosten palkkahyötyjä ja haittoja matkailualan, ilmapäästöjen ja vesistöjen näkökulmasta.

Matkailuyrittäjille vuonna 2013 tehdyn kyselyn perusteella kaivosten kannatus ja vastustus vaihtelee Kuusamossa, Kolarissa ja Sotkamossa. Kolarissa ja Sotkamossa kaivostoiminta tuottaa matkailua enemmän työllisyyttä ja palkkahyötyjä kuin mitä matkailualan työllisyys- ja palkkahyödyt vähenevät.

Kuusamossa mahdollisen kaivoksen työllisyysvaikutukset eliminoituisivat matkailualan työpaikkojen vähentyessä. Kaivoksen palkkahyödyt ovat lähes yhtä suuret kuin matkailualan palkanmenetykset. Kesällä 2013 Kuusamossa tehdyn matkailijakyselyn perusteella Juomasuon kaivoksen arvioitiin puolittavan matkailijamäärän.

Hyötyjä selvitettiin vuonna 2013 kyselytutkimuksella Kemin, Kittilän, Sotkamon (Talvivaara) ja Polvijärven (Kylylahti) kaivoksilta ja Kaavin (Luikonlahti) rikastamolta. Sen perusteella hyötyjä arvioitiin kaivostoiminnan välittömistä ja välillistä palkoista kaivosten oletetulta toiminta-ajalta. Korkean työttömyyden alueilla työllisyysvaikutusten avulla voidaan karkeasti arvioida taloudellisia hyötyjä.

– PTT:n arvion mukaan tarkasteltujen kaivosten tuottamat taloudelliset hyödyt ovat merkit-täviä, vaikka kaivoksittain vaihtelu on suurta. Pitkä toiminta-aika voi nostaa yhteenlasketut palkat miljardeihin euroihin, kuten Kemin ja Talvivaaran kaivoksilla. Matkailun ja kaivosalan yhteensovitettavuus vaihtelee alueittain. Matkailukohteen läheisyys saattaa vähentää kai-voksen yhteiskunnallista kannattavuutta, metsäekonomisti Jyri Hietala kertoo.

Toiminnanaikaisia ilmastohaittojen yhteiskunnallisia kustannuksia tarkasteltiin Kemin, Kittilän, Talvivaaran, Kylylahden ja Luikonlahden osalta käyttäen vuoden 2012 toteutuneita päästötietoja. Ilmapäästöt aiheuttavat haittaa sekä paikallisesti pienhiukkasina että globaalisti kasvihuonekaasupäästöinä. Pienhiukkasista johtuvat kaivoksen ulkoisen liikenteen paikalliset haittavaikutukset riippuvat pitkälti lähistöllä olevan asutuksen määrästä.

Suurin osa kaivosten vesistö- ja ilmapäästöhaittojen yhteiskunnallisista kustannuksista arvioitiin johtuvan liikenteen ja prosessien ilmapäästöistä sekä maankäyttömuutosten aiheuttamasta hiilensidonnan vähenemisestä. Kaikkia toiminnanaikaisia ympäristönäkökohtia etenkään vesistövaikutusten osalta ei kuitenkaan pystytty arvioimaan kattavasti. Arvioidut haitat vaihtelivat suuresti kaivoksittain. – Kaivostoiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa, jotta yritys pystyy kantamaan ympäristövastuunsa ja esimerkiksi vesistöhaittoja voidaan ennaltaehkäistä, tutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tutkimuksessa hyötyjä arvioitiin kaivostoiminnan välittömien ja välillisten palkkojen avulla kaivosten oletetulta toiminta-ajalta. Näiden hyötyjen arviointi suoraan yhteiskunnallisten haittojen kanssa ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Toiminta-ajan jälkeisiä ympäristövaikutuksia ei työssä tarkasteltu.

Lisätietoja • toimitusjohtaja Pasi Holm, Pellervon taloustutkimus, puh. +358 50 374 7462, etunimi.sukunimi@ptt.fi • metsäekonomisti Jyri Hietala, Pellervon taloustutkimus, puh. +358 40 164 8151, etunimi.sukunimi@ptt.fi • tutkija Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 268, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaisu: Hietala, J., Alhola, K., Horne, P., Karvosenoja, N., Kauppi, S., Kosenius, A-K., Paunu, V-V., Seppälä, J. 2014. KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. PTT raportteja 247. 158 s.

Ladattavat tiedostot