Blogi: Asiantuntijaksi kasvamassa – Metsätaloutta tutkimassa

Olli Korhonen pohtii blogissaan, missä määrin työelämässä tarvittavat taidot kertyvät opinnoissa, vuorovaikutuksessa muun työyhteisön kanssa sekä käytännön tehtävissä.

Asiantuntijaksi kasvamassa – Metsätaloutta tutkimassa

 

Kirjoittaja on tutkimusharjoittelija metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmässä

Ennemmin tai myöhemmin on usealla korkeakouluopiskelijalla pohdinnan paikka opintojen jälkeisestä ajasta sekä omista valmiuksista työelämään: Mitä osaamista minulla on tarjottavana työmarkkinoilla?

Korkeakouluopintojen tavoitteena on tarjota laaja-alaiset valmiudet suoriutua työelämässä, jossa Opetushallituksen tuoreen raportin mukaan tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän korkeakoulutason osaamista. Opiskelijalle oman alan työ- tai harjoittelupaikka on mainio tilaisuus päästä soveltamaan ja kehittämään opinnoissa karttunutta teoreettista tietoa käytännössä.

Olen mukana tutkimusharjoittelijana PTT:n metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmässä avustamassa Metsänomistaja 2020 -hankkeessa. Hyppäys koulunpenkiltä harjoittelijaksi on aina innostava ja myös jännittävä hetki, kun pääsee osaksi asiantuntijoiden työyhteisöä. Tarjolla on uusia haasteita luentojen, ryhmätöiden ja teoriatiedon tankkaamisen vastapainoksi. Samalla selkeytyvät oman osaamisen taso sekä kehittämisen tarpeet.

Tutkimuksen tekeminen mielletään usein itsenäiseksi puurtamiseksi. Käytännössä työtä tehdään jatkuvasti yhdessä oman ryhmän kanssa, vaikkakin se tapahtuu vallitsevissa olosuhteissa ja tulevaisuudessakin yhä enemmän etäyhteyksien kautta. Positiivinen ja rohkaiseva ilmapiiri auttavat ongelmatilanteissa, kun niitä ei tarvitse jäädä yksin murehtimaan. Toisilta saatu palaute sekä osaamisen jakaminen auttavat olennaisesti oman toiminnan kehittämisessä. Lisäksi jatkuvaan uuden oppimiseen kannustetaan, mikä on välttämätöntä läpi työuran nopeasti muuttuvassa maailmassa.

70-20-10

Vastapainona yliopisto-opinnoille tutkimusprojektissa työskentelyssä palkitsevinta on päästä mukaan itse tutkimusprosessin kulkuun – pohtimaan todellisia havaintoja ja niitä selittäviä taustatekijöitä. Se on sekä mielenkiintoista että kehittävää, sillä merkittävä osa työssä tarvittavista taidoista muotoutuu lopulta käytännön työn kautta, kuten tunnettu 70–20–10-malli esittää. Sen mukaan 70 prosenttia osaamisesta syntyy käytännön työtä tekemällä, 20 prosenttia vuorovaikutuksessa työyhteisön kanssa ja 10 prosenttia opinnoissa ja koulutuksessa.

Korkeakouluopinnot tarjoavat kuitenkin ensisijaisesti pohjan sopeutua käytännön työhön. Tutkinnon sisältö vaikuttaa luonnollisesti siihen, mille alalle ja millaisten tehtävien pariin haluaa oman työuran ohjautuvan. Olennaisin asia ei silti ole oma tutkinto, vaan millaista osaamista on tutkinnolla hankkinut ja miten sitä pystyy hyödyntämään työmarkkinoilla. Kun on valmiuksia soveltaa oppimaansa käytännössä, niin huomattava osa tarvittavasta osaamisesta syntyy ja kehittyy työtä tekemällä jatkuvasti oppien.

Omasta kolmen kuukauden harjoittelujaksosta PTT:ssa on jäljellä kolmannes. Sen aikana on ollut hienoa päästä hyödyntämään omia vahvuuksia sekä kasvattamaan ympäristön ja luonnonvarojen käyttöön perehtyneen ekonomistin tutkimustyössä vaadittavaa osaamista. Jäljellä olevan kuukauden osalta odotan yhdessä työstettävän projektin valmiiksi saattamista. Sen jälkeen kesän opeilla on luontevaa siirtyä työstämään gradua.