- Blogit
- Kansantalous
PTT:n helmikuun alussa julkaiseman tutkimuksen mukaan siltojen ja teiden huonosta kunnosta johtuvat painorajoitukset aiheuttavat metsäteollisuudelle ja maidon kuljetuksille ylimääräisiä kustannuksia. Tutkimuksessa muodostettiin laskennalliset kuljetusreitit neljän metsäteollisuuden laitoksen ja yhden meijerin kuljetuksista.
Nykyistä tiestön kuntoa verrattiin tilanteeseen, jossa siltojen ja teiden painorajoituksia ei ole ja tien pinnan kunto on nykyistä parempi. Pullonkaulojen poistaminen laskisi kuljetuskustannuksia keskimäärin viisi prosenttia.
Pullonkauloja muodostavat painorajoitteet ovat raskaan kaluston kuljetuskustannusten kannalta olennaisempi tekijä kuin tien pinnan kunto. Yksityisautoilijat ja muut kevyemmällä kalustolla liikkuvat taas kiinnittävät huomionsa pinnoitteessa oleviin vaurioihin. Tässä suhteessa eri tienkäyttäjäryhmien välillä on eroa.
PTT:n suuntaa-antavan laskelman mukaan painorajoitettujen siltojen ja tieosuuksien korjaaminen olisi mahdollista seuraavien kahdeksan vuoden ajan jatkuvalla 20 miljoonan euron vuotuisella panostuksella. Pullonkaulojen poistaminen antaisi yksin metsäteollisuudelle 20 miljoonan euron vuotuiset säästöt raakapuun kuljetuskustannuksista.
Tutkimuksessa otettiin huomioon vain valtion tieverkko. Pullonkaulat sijaitsevat niin sanotulla alemmalla tieverkolla eli seutu- ja yhdysteillä – päätieverkko on pääasiassa hyvässä kunnossa. 78 000 kilometrin pituisen valtion tieverkon kunnosta on saatavilla luotettavaa, yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa.
Kokonaan ilman huomiota tarkastelussa jäävät yksityistiet, jotka ovat ensiarvoisen tärkeässä osassa muun muassa raakapuun ja -maidon kuljetuksissa. Yksityisteitä on Suomessa 350 000 kilometriä ja on selvää, että kyseisellä verkon osalla on suuri määrä siltoja ja tieosuuksia, joilla liikkuminen raskaalla kuljetuskalustolla ei ole ainakaan ympärivuotisesti mahdollista.
Se, kuinka merkittäviä vaikutuksia kuljetuskustannuksiin yksityisteiden nykyisellä kunnolla on ja millaisia taloudellisia vaikutuksia verkkoon panostamisella olisi, on vielä tutkimatta. Yksityisteiden kunnosta ei yksinkertaisesti ole olemassa luotettavia ja yksityiskohtaisia tietoja.
Suomen ja Ruotsin välillä on merkittävä ero yksityisteiden valtiollisissa tuissa. Ruotsin valtio tukee yksityisteitä tänä vuonna 130 miljoonalla eurolla. Suomessa vastaava tuki on viisi miljoonaa euroa.
Yksityisteiden rahoituksen kannalta olisi tärkeää, että tämän tieverkon osan hyödyt tulisivat tutkituiksi. Ilman luotettavaa tietoa asian mittasuhteet ja yhteiskunnalliset hyödyt jäävät arvailujen varaan.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 23.2.2015.
