- Blogit
Väestö ikääntyy Suomessa, joten työikäisiä tarvitaan lisää. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin työllisyysaste keskimäärin. PTT:n tutkimushankkeen tavoitteena on ollut selvittää, millä toimilla maahanmuuttajista nykyistä suurempi osa saataisiin töihin. Tutkimus maahanmuuttajien työllistymisestä on ollut pitkäkestoisimpia projektejamme viime aikoina. Tutkimus on nyt valmistunut ja sen tulokset ovat käytettävissä.
Maahanmuuttajien työllistyminen -tutkimuksessa selvitimme maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille ja työvoimapalveluihin. Tutkimuksessa käytettiin henkilöaineistoa vuosina 2000, 2001, 2005 ja 2006 Suomen muuttaneista henkilöistä. Heidän tilannettaan työmarkkinoilla seurattiin vuoteen 2010 asti.
Tutkimuksessa tutkijalle hahmottui kirkkaasti maahanmuuttajajoukon moninaisuus. Merkittävä osa maahanmuuttajista tulee Suomeen töihin. Keskimäärin kolmannes maahanmuuttajista oli työssä heti maahanmuuttovuoden lopussa. Suomeen muutetaan myös opiskelemaan, perhesyistä ja humanitaarisin perustein. Nämä muuttajat siirtyvät työmarkkinoille hitaammin.
Maahanmuuttajien työllisyys paranee Suomessa asuttujen vuosien myötä. Naisten työllisyys paranee vieläpä nopeammin kuin miesten työllisyys. Miehistä selvästi suurempi osa on työssä kuin naisista, mutta naisten työllisyys kasvaa tasaisemmin ja pidempään. Miesten työllisyyden kasvu on verrattain hidasta välittömästi maahanmuuttoa seuraavien vuosien jälkeen.
Tutkimuksessa perehdyttiin myös työvoimapalvelujen käyttöön. Maahanmuuttajista 60 prosenttia ilmoittautuu TE-toimistoon työnhakijaksi. Työnhakijaksi ilmoittautuneista 73 prosenttia osallistuu TE-toimiston tarjoamiin toimenpiteisiin, esimerkiksi kielikoulutuksiin.
Tutkimushankkeeseen liittyi työpaja, jossa käsittelimme tutkimuksen teemoja maahanmuuttajajärjestöjen edustajien kanssa. Työpajan osallistujajoukko oli mielenkiintoinen ja erittäin hyvin perillä tilanteesta. Osallistujat kertoivat selvällä suomen kielellä hyvin jäsentyneitä käsityksiä maahanmuuttajista työmarkkinoilla.
Työpajassa osallistujat eivät oppineet varmasti mitään uutta, mutta me tutkijat saimme erinomaisen käsityksen siitä, miltä suomalainen yhteiskunta näyttää maahanmuuttajan silmin. Se näyttää hyvin monimutkaiselta ja byrokraattiselta. Saimme esimerkiksi kuulla, että työhaluiselle maahanmuuttajalle ei välttämättä tarjota työtä. Sen sijaan hänet laitetaan kielikurssijonoon, jossa sitten vierähtääkin hetki. Tutkimusaineistomme mukaan keskimääräinen odotusaika kurssille on 103 päivää.
Merkittävä osa maahanmuuttajista käyttää työvoimapalveluita ja kiinnittyy niiden avulla työmarkkinoille. Työvoimapalveluita on siis syytä edelleen kehittää. Tutkimuksessa totesimme, että toimenpiteitä tulisi nyt kohdistaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajamiesten työllisyyden parantamiseksi. Hieman vanhempia maahanmuuttajia voisi tukea työelämää lähellä olevilla palveluilla pitkäkestoisten koulutusten sijaan.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 3.3.2014.
