- Blogit
- Kansantalous
Viime aikoina tapetilla on ollut Suomen heikko työllisyystilanne ja korkea työttömyys. Työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen on näyttänyt vaikealta, ajoittain ylivoimaiselta. Toivottavasti sopuun päästään, sillä Suomi tarvitsee ratkaisuja.
Pitkäaikaistyöttömyys on ollut jo usean vuoden kasvussa. Heikko työmarkkinatilanne on näkynyt myös piilotyöttömien määrässä. Piilotyöttömiä ovat työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt, jotka haluaisivat olla töissä ja olisivat työhön käytettävissä, mutta eivät silti ole etsineet töitä viimeisen neljän viikon aikana. Kyseiset henkilöt eivät näy virallisissa työttömyysluvuissa.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan piilotyöttömiä oli vuonna 2015 keskimäärin 144 000 henkilöä. Lähes kolmannes heistä uskoo, että työtä ei ole tarjolla. Muita syitä passivoitumiseen ovat opiskelu, eläkkeelle jääminen, sairaus tai lasten hoitaminen kotona. Piilotyöttömien määrä on kasvanut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, mutta erityisesti parina viime vuonna.
Rakenteellisen työttömyyden lisäksi työmarkkinoilla on ollut viime vuosina merkkejä pahentuneesta kohtaanto-ongelmasta. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen määrä työ- ja elinkeinotoimistoissa on kasvanut samanaikaisesti. Myös avoimien työpaikkojen täyttyminen on hidastunut. Alueellista ja ammatillista liikkuvuutta työmarkkinoilla tulisikin edistää rakenteellisten ongelmien purkamiseksi – talouskasvua ja uusia työpaikkojakin tarvitaan.
Viime viikolla hallitus esitteli toimenpidepakettinsa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Esimerkiksi työttömyysturvan ehtoja tiukennetaan ja työttömien aktivointia lisätään. Toisaalta työttömyysturvan käyttö- ja rahoitusmahdollisuutta laajennetaan koskemaan starttirahaa, palkkatukea ja liikkuvuusavustuksia. Myös yrittäjyyden ja työttömyysturvan yhteensovittamista pyritään parantamaan.
Toimenpiteiden joukossa on myös uusia, työttömille suunnattuja kokeiluja, kuten työnäytepalvelu. Kyseinen palvelu tarjoaa työttömyysturvaa saavalle henkilölle mahdollisuuden työskennellä lyhytaikaisesti ilman varsinaista työsuhdetta. Tällä tavoin työtön henkilö voi osoittaa työnantajalle omaa soveltuvuuttaan ja osaamistaan, minkä toivotaan toimivan astinlautana pysyvään työsuhteeseen.
Toimenpidepaketilla tavoitellaan työllisyyttä ja talouskasvua. Hallituskauden tavoite on kova: yli 100 000 työpaikkaa. Nähtäväksi jää, missä määrin tavoitteessa onnistutaan ja saadaanko aikaan uusia toimivia käytäntöjä. Toki erehdyksillekin täytyy antaa tilaa, sillä niistäkin voidaan ottaa opiksi. Pääasia on, että uusia, innovatiivisia keinoja työllisyyden edistämiseksi pyritään sekä löytämään että myös käytännössä toteuttamaan. Ongelmat työmarkkinoilla eivät tule korjaantumaan itsestään.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 18.4.2016
