Talouskasvua TTIP:n avulla?

Yhdysvaltojen ja EU:n välisen Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) neuvottelut nousivat kuun alussa valokeilaan, kun Greenpeace vuosi julkisuuteen sopimuksen neuvotteluasiakirjoja. Silti TTIP:n taloudellisista vaikutuksista on julkisuudessa keskusteltu vähän – uutisoinnin keskiössä on ollut ideologioiden kamppailu.

Yhdysvaltojen ja EU:n välisen Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) neuvottelut nousivat kuun alussa valokeilaan, kun Greenpeace vuosi julkisuuteen sopimuksen neuvotteluasiakirjoja. Silti TTIP:n taloudellisista vaikutuksista on julkisuudessa keskusteltu vähän – uutisoinnin keskiössä on ollut ideologioiden kamppailu.

TTIP on kooltaan varsin merkittävä. Se kattaisi kolmasosan maailman kaupasta ja toisi Euroopan komission tilaamien riippumattomien arvioiden mukaan EU:n BKT:hen noin 0,5 prosentin lisäyksen. BKT:n kasvun taustalla olisi erityisesti viennin kasvu Yhdysvaltoihin. Alhaisten tullien ollessa jo todellisuutta, muiden kaupanesteiden purkaminen, sääntelyn yhtenäistäminen sekä palvelukaupan ja julkisten hankintojen vapauttaminen toisivat suurimman hyödyn. Yrittäjät ovat innoissaan uusista mahdollisuuksista, vaikka esimerkiksi elintarvikealan sääntelyyn liittyy monia kysymyksiä.

TTIP-sopimuksesta hyötyisivät myös kehittyvät taloudet, kun EU ja USA lisäisivät tuontia talouden toimeliaisuuden kasvaessa. Kääntöpuolena on, että vienti tehottoman tuotannon kehitysmaista sopimusosapuolille voisi hyytyä näiden käydessä enemmän kauppaa keskenään.

Vaikka vapaakaupalla on pitkään ollut vankka kannatus taloustieteilijöiden keskuudessa, on TTIP-neuvottelujen edetessä esitetty kritiikkiä sopimuksesta. Keskustelua käydään esimerkiksi siitä, ovatko kauppapoliittisten toimien vaikutukset kaupan määrään ja laatuun samanlaisia kuin muiden kansainvälisen kaupan kustannuksia alentavien tekijöiden, kuten vaikkapa kuljetuskustannusten pienenemisen vaikutukset.

Kasvuun tähtäävää kauppaa tarkasteltaessa tulisi myös katsoa niitä olosuhteita, joissa politiikkatoimet voivat luoda kasvua. Kauppaa pidetään erityisesti kehittyville talouksille tärkeänä keinona päästä eteenpäin, mutta kaupan esteiden poisto ei tarjoa automaattista ratkaisua ongelmiin.

Monia huolettaa myös se, että TTIP voi lisätä yritysten vaikuttamismahdollisuuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Toisaalta, esimerkiksi Meksikon noin kymmenkunta vuotta sitten määräämä virvoitusjuomavero muille makeutusaineille kuin kotimaiselle sokerille oli osoitus siitä, miten kansallinen lainsäädäntö taas voi puuttua epäsuotuisasti kilpailuun. Eturistiriidat ovat ilmeisiä, joten tasapaino olisi löydettävä.

TTIP:n tavoite on vähentää kaupankäynnin kustannuksia, mutta kokonaiskuvan saaminen sopimuksen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on vaikeaa. Kaiken lisäksi neuvottelujen loppuunsaattamisen takaraja lähestyy. Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen kauppasopimusten neuvottelut ovat jäissä ainakin hetken, olkoon vaalitulos mikä tahansa.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 30.5.2016