- Blogit
Suomessa maantiet ovat kovassa rasituksessa. Kumipyörien päällä kuljetetaan tavaraa vuosittain 350–450 miljoonaa tonnia. Määrä on reilusti suurin kaikesta rajojen sisällä tapahtuvasta tavarankuljetuksesta.
Teiden kunto on toimivan talouden perusedellytys. Perustienpitoon kohdistettujen määrärahojen vähennyksistä johtuen huoli tieverkon kunnosta on lisääntynyt.
Arvioiden mukaan korjausvelka on tällä hetkellä noin 1,5 miljardia euroa. Tulevina vuosina sen ennakoidaan kasvavan entisestään.
Tieverkon kunnon heikentyminen koskee nykyisellään ennen kaikkea alempiasteista tieverkkoa, eli valta- ja kantateitä pienempiä väyliä. Suomen koko tieverkon pituudesta noin 90 prosenttia luetaan kyseisiin tieluokkiin.
Vaikka valtaosa maantiekuljetuksista hoituu pääteitä pitkin, varsinkin luonnonvara-alojen alkupään kuljetukset kulkevat lähes poikkeuksetta alemmalla tieverkolla.
Tieverkon kunnon muutoksilla voi olla monenlaisia taloudellisia vaikutuksia.
Välittömästi vaikutukset kohdistuvat kuljetusyrittäjien talouteen. Nämä vaikutukset voidaan laskea kohtalaisen tarkasti hyödyntäen liikenteen suunnitteluohjelmistoja sekä tiekohtaisia kuljetustietoja ja kuntoarvioita.
Tien pinnan epätasaisuudet johtavat epätaloudelliseen ajoon ja polttoainekustannusten nousuun. Matka-aika ja palkkamenot nousevat, kun keskinopeus laskee.
Pullonkaulat kuljetusreitillä ovat toinen yleinen ongelma. Päällystämättömillä teillä kelirikon vaara uhkaa erityisesti keväisin.
Painorajoitettujen siltojen määrä nousi lähes nelinkertaiseksi, kun kuljetuskaluston painorajoja nostettiin vuosi sitten. Siltojen kiertoreittien perusteella voidaan laskea polttoaineen ja matka-ajan muutosten vaikutukset kustannuksiin.
Vaihtoehtoisesti lisäkustannuksia aiheutuu siitä, että tyydytään käyttämään pienemmän kapasiteetin omaavaa kuljetuskalustoa.
Kelirikko voi pahimmillaan estää koko kuljetuksen.
Vaikutukset eivät useinkaan rajoitu pelkästään kuljetusyrittäjien talouteen. Kustannusten siirtyessä toimitusketjussa eteenpäin, toimialakohtaisella kysynnän mallintamisella voidaan osoittaa vaikutukset lopputuotteiden tuotantoon.
Myös heikentyneen liikenneturvallisuuden aiheuttamat lisämenot yhteiskunnalle voidaan määrittää erillisillä laskentamalleilla.
Tieverkon kunnon taloudellisten vaikutusten laskentaa vaikeuttaa se, että monet vaikutukset jäävät edelleen pimentoon. Ei varmastikaan ole tavatonta, että investointeja lykätään tieverkon heikon kunnon luoman epävarmuuden johdosta.
Taloudelliset menetykset voivat kohota aiemmin esitettyjä huomattavasti suuremmiksi. Koska tiedon puutteen vuoksi vaikutuslaskelmien toteuttaminen ei ole yhtä suoraviivaista, päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoakaan ei saada välttämättä tuotettua.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustuka -palstalla 15.9.2014
