Saksan tie ei ole paras vaihtoehto

Suomen työmarkkinat vaativat uudistuksia, jotta ne tukisivat paremmin talouskasvua ja vastaisivat nopeammin globalisaation aiheuttamiin haasteisiin. Saksan työmarkkinauudistusta on pidetty onnistuneena ja sitä on myös kaavailtu malliesimerkiksi Suomelle. Saksassa muutokset olivat erittäin vaikuttavia mutta seuraukset eivät ole olleet ainoastaan positiiviset.

Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseen tähtäävät Hartz-reformit toteutettiin Saksassa vuosina 2003–2005. Työnteon kannustimia pyrittiin parantamaan muun muassa sosiaaliturvaa kehittämällä, työttömien velvoitteita kiristämällä, työmarkkinoiden sääntelyä purkamalla ja luomalla uusia työnteon muotoja.

Hartz-reformit ovat olleet erittäin vaikuttavia ja niiden ansiosta työttömyys on laskenut Saksassa noin 4,5 prosenttiin. Totuus alhaisen työttömyysluvun takana on kuitenkin karumpi. Tällä hetkellä Saksassa on köyhiä enemmän kuin koskaan yhdistymisen jälkeen. Köyhiksi luokiteltavia on lähemmäs 16 prosenttia Saksan väestöstä. Muutokset työmarkkinoiden kannustimissa tehtiinkin työntekijöiden kustannuksella.

Esimerkiksi niin kutsutuilla minitöillä oli tarkoitus helpottaa työmarkkinoille pääsyä ja houkutella muun muassa kotiäitejä työelämään. Minityöt ovat osa-aikaisia ja niistä tienaa noin 400–450 euroa verottomana kuukaudessa. Tällaiset kevyemmät väylät työmarkkinoille ovat hyvä idea, jos ne johtavat pysyvään työllistymiseen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan monet minitöitä tekevät joutuvat samaan aikaan nostamaan tukia.

Toisaalta palkkasopimusten yleissitovuuden heikentäminen on siirtänyt suuren osan tuotannon riskeistä työntekijöiden harteille. Saksassa useat yritykset ovat käyttäneet mahdollisuutta sopia palkankorotukset alle yleisesti sovitun, kun talous on antanut vähänkään merkkejä heikommasta kehityksestä. Epävakaa palkkakehitys tuo epävarmuutta kotitalouksien arkeen ja näin ollen rajoittaa yksityistä kulutusta.

Suomalaisten työmarkkinoiden kehittäminen on tärkeää, mutta keinovalikoima täytyy olla tarkoin harkittu. Työnteon ja työllistämisen kannustimia täytyy lisätä niin, että työntekijät ja työnantajat löytäisivät toisensa helpommin ja nopeammin. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa voisi hieman lyhentää ja työn vastaanottamisen ehtoja kiristää. Toisaalta uuden ammatin hankkimista on helpotettava nopeasti muuttuvassa taloudessa. Kuitenkin liiallinen keppi porkkanan sijaan voi asettaa ihmiset liian ahtaalle ja rapauttaa yhteiskuntaa salakavalasti.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 13.4.2015.