- Blogit
- Metsä
Ilmaston lämpeneminen alkaa näkyä maailmalla jo monilla tavoilla. Lämpenemistä hillitsevillä toimilla alkaa olla kova kiire.
Suomen metsiin sitoutuu hiilidioksidia enemmän kuin hakkuista syntyy päästöjä, eli metsät toimivat hiilinieluna. Tämä on otettu myös huomioon Kioton ilmastosopimuksessa sovituissa päästörajoituksissa ja hiilidioksidipäästöjen laskentasäännöissä. Hiilinieluhyvitystä kuitenkin rajoittaa vuoteen 2020 saakka sovittu kattoluku, koska maankäytön ja metsätalouden hiilidioksidipäästöjen tilastoinnissa on vielä epävarmuutta.
Metsäsektorin toiminta vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Kioton ilmastosopimuksen mukaisten päästörajojen ja kasvihuonekaasuinventoinnin kautta päästöillä on suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Suomessa ei ratkaise maailmanlaajuista ongelmaa, jo lähitulevaisuudessa voidaan olla tilanteessa, jossa kaikelta toiminnalta vaaditaan ilmastoneutraaliutta.
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki aiheutetut päästöt pitää kompensoida lisäämällä hiilidioksidin sitoutumista jossakin toisaalla. Puurakentamista lisäämällä on mahdollista saavuttaa tilanne, jossa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja talous eivät ole vastakkain, vaan ilmastolle hyödylliset muutokset tuottavat myös taloudellista hyötyä niin metsäteollisuudessa kuin metsänomistajillekin.
Jos hakkuumäärät lisääntyvät metsäteollisuuden investointisuunnitelmien toteutuessa tulevaisuudessa, metsiemme hiilinielu pienenee. Tätä olisi mahdollista kompensoida lisäämällä hiilensitoutumista pitkäikäisiin puutuotteisiin.
Vasta käyttöön otettujen kasvihuonekaasujen inventoinnin sääntöjen mukaan Suomen hiilinieluun voidaan lukea hyväksi myös vientiin meneviin tuotteisiin sitoutuva hiilidioksidi, kun tuotteet on valmistettu Suomessa täällä kasvaneesta puusta. Parhaita ratkaisuja ilmaston kannalta olisivat mahdollisimman pitkäikäiset tuotteet, joiden uudelleen käyttöä ja kierrätystä puuraaka-aineena olisi mietitty jo valmistusvaiheessa, ja elinkaaren päätepistettä energiakäytössä saataisiin lykättyä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.
Puurakentamisen lisääminen vaikuttaa tutkimusten valossa hyvältä keinolta lisätä hiilidioksidin varastoitumista puutuotteisiin. Korkean jalostusasteen puurakennuselementtien tuotanto Suomessa toisi merkittävän lisän metsäteollisuuden tuotevalikoimaan ja voisi olla myös merkittävä vientitulojen lähde. Ala tarvitsee kuitenkin yhteiskunnallisia panostuksia esimerkiksi julkisten hankintojen muodossa, jotta tuotannon pullonkauloista päästäisiin ja puurakentamisen osaaminen ja markkinat pääsisivät kunnolla kehittymään.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 18.2.2015.
