- Blogit
Helsinkiin suunniteltu Pisararata on ollut viime viikkoina julkisuudessa lähinnä rahoitusmallien osalta. Tässä yhteydessä hankkeen kustannuksia on myös esitetty: Pisararadan rahoitustyöryhmän tuoreeseen raporttiin nojaten kustannukset olisivat 1,9–2,7 miljardia euroa.
Rahoitustyöryhmän raportin luku on saatu ottamalla huomioon sekä rakentamisesta että radan ylläpidosta koituvat kustannukset aina vuoteen 2074 saakka, mikä saattaa olla harhaanjohtavaa ottaen huomioon se miten investointien kustannukset yleensä esitetään julkisuudessa.
Tarkastelutapa liittyy kiinteästi eri rahoitusmallien hyötyjen ja haittojen punnitsemiseen. Lähestymistapa tarkoittaa käytännössä sitä, että vastaavasti asunnon hintaan laskettaisiin sekä kauppahinta, velanhoidosta syntyvät rahoituskustannukset että ylläpito- ja asumiskulut vuosikymmeniksi eteenpäin. Pisararadan rakentamis- ja suunnittelukulut käsittävä perinteinen kustannusarvio on noin 860 miljoonaa euroa tämän päivän rahan arvolla.
Rahoitusratkaisu vaikuttaa kuitenkin olevan sivuseikka tällä hetkellä. Hankkeen toteutuksen kannalta olennaisempi kysymys liittyy toissa viikolla julkistettuun Pisararadan hankearviointiraporttiin.
Kyseisessä arvioinnissa toimintaympäristö on voimakkaasti muuttunut, ja Pisararadan välitön tarve näyttää toistaiseksi väistyneen.
Suunnittelussa olevan Helsingin ratapihan toiminnallisen parantamisen ja Pasilan lisäraiteen rakentamisen myötä Helsingin ratapihan maksimikapasiteetin on tarkoitus nousta 74 junasta 104 junaan tunnissa eli 40 prosenttia. Tämän lisäyksen arvioidaan poistavan kapasiteettiongelmista johtuvat kauko- ja lähiliikenteen häiriötilanteet ja mahdollistavan junavuorojen lisäämisen. Nämä kaksi tekijää olivat alkuperäisen Pisararatasuunnitelman keskeisiä tavoitteita.
Kolmas alkuperäisen Pisarasuunnitelman tavoiteulottuvuus oli pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäminen. Tältä kannalta Pisararata on edelleen merkittävä hanke. Sellaisenaan edellä mainittu hankesuunnitelma arvioi sen kuitenkin jäävän selvästi alle yhteiskunnallisen kannattavuuden rajan.
Vaikka Pisaran toteutus nopealla aikataululla näyttääkin nyt epätodennäköiseltä, jää nähtäväksi kuinka pitkään Helsingin ratapihan toiminnallisen parantamisen ja Pasilan lisäraiteen tuottama kapasiteetin nosto riittävät. Ratapihan kuormitus viimeisen 10 vuoden aikana on kasvanut 40 prosenttia. Jos kasvu jatkuu yhtä nopeana, muodostuu kapasiteetin riittämättömyys nopeasti uudelleen ongelmaksi. Tähän kysymykseen hankearviointi ei kuitenkaan ota kantaa.
Pisararata vaikuttaa olevan hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on, että liikennehankkeiden suunnittelu perustuu luotettavaan ja perusteelliseen valmisteluun, jossa hankkeiden yhteiskunnallinen kannattavuus ja realistiset tulevaisuuden näkymät otetaan huomioon.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 24.11.2014.
