Metsätilojen hintojen nousu tasaantumassa

Metsätilojen hintakehitys on viime vuosina irronnut puun hintakehityksestä ja tilojen hinnat ovat nousseet enemmän kuin pelkän puun hinnan perusteella olisi voinut odottaa. Pitkän hintojen nousukauden jälkeen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tilojen mediaanihinnat Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa ovat kuitenkin laskeneet, vain Keski-Suomessa tilojen mediaanihinta on noussut hieman.

Mediaanilla tarkoitetaan kauppahintojen puoliväliä kun kaupat on järjestetty hehtaarihinnaltaan halvimmasta kalleimpaan. Tämä hintojen tilastointitapa ei ole samalla tavalla herkkä poikkeavan matalille tai korkeille hinnoille kuin keskiarvon. Tämän vuoksi suurten yhtenäisten kokonaisuuksien kauppahinnat eivät heiluttele tilastoa, eikä esimerkiksi sijoitusrahastojen ja metsäfirmojen välisten kauppojen hinnoilla ole suurta vaikutusta tähän tilastohintaan.

Onko käsillä käänne hintakehityksessä, vai onko kyse vain hetkellisestä notkahduksesta alkuvuoden tilastoissa?

Etelä-Suomen tilojen hinnoissa on jo joitakin vuosia sitten noustu tasolle, jossa puuntuotannolliset odotukset eivät riitä selittämään hintatasoa. Tilojen hinnoissa on ollut hinnoiteltuna myös muita odotusarvoja ja ehkä suurten asutuskeskusten läheisyyden tuomaa mahdollisuutta harrastaa metsänhoitoa. Harrastusmahdollisuudesta ollaan oltu valmiita maksamaan samaan tapaan kuin muistakin kalliista harrastuksista.

Keskisessä Suomessa metsätilojen hinnoissa ei ole näkyvissä vastaavaa laskua kuin muualla. Tilojen hintoja ja metsän tuotto-odotuksia pitävät todennäköisesti yllä alueelle sijoittuvat suurinvestoinnit, jotka varmistavat puun kysyntää myös tulevaisuudessa. Voi myös olla, että tilakaupoista kiinnostuneet ostajat ovat suunnanneet mielenkiintonsa sijoituskohteena ylihintaisesta Etelä-Suomesta pohjoisempaan paremman pääoman tuoton perässä.

Tilojen keskimääräisen puuston tilavuuden kasvu on nostanut hintoja Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa viime vuosina, mutta kuluvan vuoden mediaanihinnassa on näillä alueilla laskua neljästä kuuteen prosenttia. Lähivuosina selviää, onko tässä suunnanmuutoksessa kyse paluusta normaalitasolle aiempien vuosien isompien hintanousujen jälkeen, vai onko alkuvuoden hintanotkahduksessa kyse normaalista satunnaisvaihtelusta.

Metsä kiinnostaa sijoituskohteena edelleen ja ostohaluja tukee myös matala korkotaso ja varmuus verrattuna moneen muuhun sijoituskohteeseen. Tilastojen perusteella voisi kuitenkin päätellä, että ylihintaa ei olla valmiita maksamaan harrastuspalstoista aivan samaan tapaan kuin joitakin vuosia sitten.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tilojen hintakehitys on kytköksissä metsäteollisuuden ja nykytermein biotalouden tulevaisuuden näkymiin, yleiseen talouskehitykseen ja suomalaisten kotitalouksien taloustilanteeseen. Ja aivan samaan tapaan kuin koko kansantalouden ja metsäteollisuuden osalta, ilmassa on paljon epävarmuutta. Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa, onko metsätilojen puun hintaa nopeampi hinnannousu ohitse vain tilapäisesti vai onko käsillä suurempi muutos.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 28.9.2015