- Blogit
Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin Suomen energialaitoksissa vuonna 2013 noin 18,7 miljoonaa kuutiometriä (36 terawattituntia).
Metsähakkeen osuus oli yli 40 prosenttia. Sitä käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa kaikkiaan noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Pienkiinteistöissä käytettiin noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaiskäyttö kasvoi edellisestä vuodesta runsaat 0,4 miljoonaa kuutiometriä.
Vaikka metsähakkeen käyttö edelleen kasvoi, lisäys oli selvästi viime vuosia pienempi. Kasvun hidastuminen on herättänyt laajasti huolta hakkeen käytön tulevaisuudesta.
Kivihiilen ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat sekä metsähakkeeseen ja turpeeseen kohdistettu tuki- ja veropolitiikka on usein nostettu esiin tässä yhteydessä. Kasvun hidastumiselle voi olla muitakin syitä, sillä hakkeen käyttöön vaikuttaa moni asia.
Kun tarkastellaan metsähakkeen käyttöä 2000-luvun alusta lähtien, se on lisääntynyt joka vuosi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä poikkeus oli vuosi 2007. Silloin notkahduksen syynä oli päästöoikeuksien hintojen romahtaminen päästökauppakauden päättyessä. Silloin halpojen fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen käyttö kasvoi.
Seuraavana vuonna metsähakkeen käyttö lisääntyi taas reippaasti. Lisäystä oli yli 1,6 miljoonaa kuutiometriä, kun edellisenä vuonna kertyneitä energiapuuvarastoja purettiin ja polttoturpeesta sekä teollisuuden sivutuotepuusta oli niukkuutta.
Viime vuonna käyttömääriin vaikutti myös lauha syksy, mikä vähensi lämmitystarvetta ja metsähakkeen polttoa energialaitoksilla. Lauhat säät voivat vähentää hakkeen käyttöä myös tänä vuonna. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kokonaiskäytön laskua, mutta kasvu voi edelleen jäädä toivottua vähäisemmäksi.
Metsähaketta käyttävien laitosten määrä on vuosittain kasvanut, joten tietty kysyntä on joka tapauksessa olemassa. Energiapuuta jäi viime vuonna vähentyneen kysynnän jäljiltä myös paljon varastoihin, mikä voi kasvattaa metsähakkeen käyttöä tänä vuonna.
Toisaalta kuluneena kesänä turvetta on nostettu viime vuosia enemmän, mikä voi puolestaan vähentää metsähakkeen tarvetta. Metsähake ja turve eivät aina kilpaile keskenään, vaan niitä käytetään myös yhdessä seospolttoaineena. Tällöin ne myötävaikuttavat toistensa kysyntään.
Metsäteollisuuden suhdanteista taas riippuu, kuinka paljon teollisuuden sivutuotepuuta tulee energialaitoksille vaikuttaen hakkeen kysyntään suuntaan tai toiseen.
Metsähakkeen käytön lisäys on ollut tällä vuosituhannella keskimäärin 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Enimmillään kasvu on ollut yli miljoona kuutiometriä tätä suurempaa.
Kansallisen metsäohjelman käyttötavoitteeseen pääseminen aikataulun mukaisesti edellyttää noin 0,7 miljoonan kuutiometrin lisäystä sekä tänä että ensi vuonna. Tavoitteena on vähintään 10 miljoonan kuutiometrin käyttö vuonna 2015. Ainakin lähelle tätä tavoitetta on edelleen mahdollista päästä.
Hallituksen tuoreet linjaukset metsähakkeen ja turpeen kilpailukyvyn parantamiseksi kasvattanevat toteutuessaan näiden polttoaineiden käyttömääriä lähivuosina. Linjaukset vaikuttavat kuitenkin jo nyt myönteisesti asenneilmapiiriin ja lisäävät uskoa kotimaisten polttoaineiden tulevaisuuteen.
Ensi vuosi ja etenkin talven säät ratkaisevat, kuinka lähelle tavoitteita metsähakkeen käytössä lopulta päästään.
Taloustutka on julkaisu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 17.11.2014.
