- Blogit
Luonnonmarjojen satokausi on taas käsillä ja tänäkin vuonna miljoonia kiloja marjoja poimitaan metsistämme ja soiltamme. Sadot eivät kuitenkaan ole samanlaisia joka puolella maata, vaan suuretkin alueelliset ja vuosittaiset satovaihtelut ovat maassamme tyypillisiä.
Luonnonmarjojen sadon kokonaismäärän on arvioitu vaihtelevan vuosittain 500–1 000 miljoonan kilon välillä. Poimintakelpoista sadosta on kuitenkin vain noin kolmannes eli 150–300 miljoonaa kiloa. Hyötykäyttöön siitä poimitaan keskimäärin 45 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä kotitalouksien omaan käyttöön poimima osuus on noin 30 miljoonaa kiloa.
Kaikkien poimittujen luonnonmarjojen arvo on useita kymmeniä miljoonia euroja. Esimerkiksi vuonna 2005 arvoksi laskettiin noin 77 miljoonaa euroa. Myös poimintatuloja marjoista kertyy vuosittain miljoonia euroja. Vuonna 2013 luonnonmarjoista saadut poimintatulot olivat yli 20 miljoonaa euroa. Luonnonmarjojen poiminta kuuluu jokamiehenoikeuksiin ja poimintatulot ovat kerääjilleen verotonta tuloa.
Kaupallisesti tärkeimmät luonnonmarjat Suomessa ovat mustikka, puolukka ja lakka. Määrällisesti eniten kerätään puolukkaa ja toiseksi eniten mustikkaa. Lakkojen myyntimäärät ovat huomattavasti pienempiä, mutta korkea kilohinta tekee lakasta taloudellisesti merkittävän marjan.
Marjojen jalostus Suomessa on toistaiseksi ollut varsin perinteistä, eikä jalostusaste ole ollut kovin korkea. Suurimmat luonnonmarjojen teolliset käyttäjät ovat tällä hetkellä mehu- ja hilloteollisuus, alkoholiteollisuus ja pakasteita valmistava teollisuus.
Suomen puhdas luonto, marjojen voimakkaat aromit sekä korkeat hivenainepitoisuudet tekevät suomalaisista marjoista haluttuja vientimarkkinoilla ja marjatoimialalla viennin osuus onkin suuri. Marjajalosteiden lisäksi Suomesta viedään mustikkaa ja puolukkaa myös tuoreena ja pakastettuna miljoonia kiloja vuosittain etenkin Keski-Eurooppaan ja Aasiaan. Vientimaissa näistä marjoista jalostetaan yhä useammin lisäravinteita ja luontaistuotteita. Kehittämällä jatkojalostusta kotimaassa suomalaisten luonnonmarjojen vientivaltteja voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin ja myös lisäarvo jäisi tällöin Suomeen.
Maamme hyödyntämättömät marjavarat mahdollistaisivat tuntuvan tuotannon kasvattamisen marjatoimialalla. Ala on Suomessa kuitenkin melko kehittymätön ja siellä esiintyy monia ongelmia: Yritykset ovat pääosin pieniä, joten resurssit tuotekehittelyyn ovat usein vähäiset. Myös viennin edellyttämiin tuotantomääriin saattaa olla vaikea päästä olemassa olevilla resursseilla. Yritysten syrjäinen sijainti tuo puolestaan ongelmia pätevän työvoiman löytymiseen. Raaka-aineen saatavuudesta pitäisi myös olla varmuus, ennen kuin investointeja uskalletaan tehdä.
Suomalaisella marjateollisuudella olisi siis paljon kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Yritykset tarvitsevat kuitenkin tukea esimerkiksi tuotekehittelyn vaatimiin investointeihin ja tutkimusten rahoitukseen. Menestyminen edellyttää lisäksi erilaistumista sekä näkyvää ja laajaa tiedottamista suomalaisten marjojen vahvuuksista. Puhtaan ja terveellisen ruuan arvostus on voimakkaassa kasvussa maailmanlaajuisesti. Se voi avata suomalaisille marjoille ja marjajalosteille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 25.8.2014.
