Kotouttamiseen on panostettava

Turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen kuluvan vuoden aikana paljon. Kaikella todennäköisyydellä määrä tulee edelleen kasvamaan. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä asettaa järjestelmän tiukoille, koska sitä ei ollut mitoitettu tätä tilannetta varten. Mahdollisimman nopeasti pitäisi kuitenkin päästä siirtymään akuutista tulijoiden rekisteröimisestä ja turvapaikkaprosessin hoidosta eteenpäin, ja huolehtimaan siitä, kuinka nämä uudet suomalaiset pääsevät elämään kiinni osana suomalaista yhteiskuntaa.

Tutkimuksesta tiedetään, että erityisesti turvapaikanhakijoina saapuvien maahanmuuttajien työllisyystilanne on aluksi huono, mutta paranee maassaoloajan myötä. Toistaiseksi työllisyysasteet useiden ryhmien kohdalla ovat jääneet kuitenkin huolestuttavan mataliksi. Maahanmuutosta koituvat kansantaloudelliset hyödyt ja kustannukset ovat voimakkaasti riippuvaisia työllisyydestä. Näin ollen erityistä huomiota tulisi kiinnittää kotouttamispalveluiden, kielenopetuksen ja työvoimapalveluiden saatavuuteen. Viiveet kotoutumiskoulutuksen alkamisessa tai eri koulutusjaksojen välillä viivästyttävät myös työllistymistä.

Vaikka maahanmuuttajat tyypillisesti työskentelevät palvelualoilla ja vaikka turvapaikanhakijoina tulevien tilanne yleisesti tiedetään kaikkein vaikeimmaksi, ei pidä unohtaa, että tulijoiden joukossa on myös henkilöitä, joilla on osaamista omista ammateistaan. Maahanmuuttajien olemassa oleva osaaminen tulisi pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Se palvelisi kaikkia osapuolia ja nostaisi myös henkilön omaa motivaatiota työn tekoon. Aikuiset henkilöt, jotka eivät enää ole opiskeluiässä, hyötyisivät erityisesti kieli- ja muita opintoja sekä työntekoa yhdistävistä malleista.

Tutkimusten mukaan suomalaisella kotouttamisjärjestelmällä on ollut merkittäviä positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajien integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. VATT:n mukaan järjestelmä on kustannustehokas, ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia kotouttamistoimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden lasten hyvinvoinnille ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Nyt maahan saapuvien henkilöiden kotouttamisen hyvällä hoidolla varmistetaan myös heidän lastensa kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Maahanmuuttajien kotouttamiseen on löydettävä resursseja, ja järjestelmää on kehitettävä. Se on inhimillisesti katsoen oikein ja takaa sen, että uusien kansalaisten tarjoama työvoima ei valu hukkaan.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 13.10.2015