Kotimaista ruokaa sijoituskoriin

Kotimainen ruoka kiinnostaa kuluttajia. Arvostus kotimaista ruoantuotantoa kohtaan näkyy siten, että kuluttajat haluavat tukea maataloustuotannon säilymistä Suomessa ja toivovat vuorovaikutusta suoraan tuottajien kanssa.

Tuen osoittaminen ostovalinnoilla on helpoin ja tunnetuin keino, mutta myös sijoittamalla suomalaisiin ruokaketjussa toimiviin yrityksiin voi olla mukana kehittämässä kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä. Suomalainen ruokateollisuus on vahvasti kotimaisessa omistuksessa. Kotimaisella omistajuudella on suuri rooli maaseudun elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisessä.

Tuottajien omistama yritys voi hankkia pääomaa liiketoiminnan kehittämiseen listaamalla yrityksen pörssiin. Äänivalta voidaan säilyttää tuottajilla erillisten osakesarjojen avulla. Tuottajat edustavat ryhmänä kasvollista omistajuutta, koska heidän intressinsä yrityksen kehittämisen suhteen ovat nivoutuneet tiiviisti heidän omaan tuotantoelinkeinoonsa.

Sijoituspäätöksiä ohjaavien taloudellisten tekijöiden ohella asenteet voivat vaikuttaa siihen, mitä säästämis- ja sijoituskohdetta valitseva kuluttaja poimii sijoituskoriinsa. Samat arvot, jotka ohjaavat suosimaan kotimaista ruokakaupassa, voivat olla sijoituspäätösten taustalla. Myönteinen yrityskuva ja sijoitusmotiivit kumpuavat esimerkiksi paikallisuuteen tai puhtaaseen ruokaan liittyvistä tunteista.

Punnitessaan sijoituskohteen tuoton ja riskin sopivuutta itselleen sijoittaja saattaa arvioida tuottajataustaisia yrityksiä eri tavalla, jos hänellä on kotipaikkaan tai sukulaisuuteen perustuva maaseutuyhteys, kuin sijoittaja, joka ei tunne yhteenkuuluvuutta maataloustuottajien kanssa.

Vahva kasvollinen omistajuus vähentää sijoittajan kokemaa riskiä. Enemmistöomistajan ajatellaan olevan sitoutunut pitkäjänteisesti yrityksen kehittämiseen, mistä hyötyvät muutkin sijoittajat.

Kontrollin keskittyminen yksiin käsiin ja päätöksenteon henkilöityminen saattaa toisaalta karkottaa sijoittajat, jos pääomistaja tekee vähemmistösijoittajien asemaa heikentäviä päätöksiä. Tuottajien ja sijoittajien intressien yhteensovittaminen ei suju välttämättä muutenkaan kitkatta. Sijoitetun pääoman tuottoa tavoittelevan sijoittajan intressinä voi olla mahdollisimman matala tuottajahinta, jolla yrityksen kustannukset minimoituvat ja omistajille jää enemmän jaettavaa.

Toisaalta tuottaja on itsekin sijoittajaroolissa pääomapanoksellaan, minkä pitäisi helpottaa eri intressiryhmien odotusten kohtaamista ja parantaa tuottajien omistamien yritysten houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Käytännön rahoituksenhankinnan vaihtoehtoja miettiessään ruokaketjun yritysten on hyödyllistä tunnistaa mahdolliset kiinnostuneet tahot. Ruokaketjuun sijoittaminen voi olla yhtä lailla maalaisten kuin kaupunkilaisten juttu. Ruoan kotimaisuuden arvostusta kannattaa hyödyntää ruokaketjun rahoituksen kehittämisessä.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 15.12.2014