- Blogit
- Kansantalous
Alavireinen Suomen talouden tila saa pohtimaan kysymystä, miten työpaikoilla tehdään tulosta. Paljon puhutaan työn hinnasta ja työhön käytettävästä ajasta. Yhtä tärkeää olisi mielestäni pysähtyä arvioimaan, mitä työpaikoilla tapahtuu.
Tehdäänkö oikeita asioita? Tehdäänkö ne fiksusti? Tekevätkö ihmiset mielellään töitä?
Talouteen ja työelämään odotetaan kilpailukykyä ja vauhtia tehostamisesta. Irtisanomisten aallon pyyhkiessä voimalla vähän joka alaa työt tehostuvat ja uudistuvat väistämättä. Todellinen uudistuminen on kuitenkin työpaikkansa säilyttävien varassa.
Moni sellainenkin, joka muuten kaipaisi uutta puhtia uralleen, jää vanhaan tuttuun työhön näinä aikoina, kun vaihtoehdot työmarkkinoilla ovat vähissä. Tässä piilee loukku sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Vaikka työ pysyisi samana, työtapoja voi ja on aina syytä uudistaa.
Johtamistaitojen merkitystä ei voi korostaa liikaa työn tuloksellisuudessa. Esimies- ja alaisrooleista huolimatta jokainen työntekijä on itsensä johtaja. Esimiehet johtavat sekä itseään että alaisiaan. Työpaikkadynamiikan havainnollistamiseksi oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että johtaminen voi olla kummassakin tapauksessa joko hyvää tai huonoa. Muodostuu neljä vaihtoehtoa, jossa pomo johtaa hyvin sekä itseään että alaisiaan, pomo johtaa huonosti sekä itseään että alaisiaan tai pomo johtaa hyvin itseään mutta huonosti alaisiaan. Neljäs yhdistelmä on käytännössä mahdoton, koska johtaakseen hyvin alaisiaan pomon on hallittava itsensä johtaminen.
Muutos parempaan, tuloksellisempaan ja mielekkäämpään työelämään lähtee jokaisesta. Erityinen rooli on toki esimiehillä. Työelämätutkimukset osoittavat esimiestyön muuttuneen tietoyhteiskunnassa vuorovaikutteiseksi tiedon ja osaamisen johtamiseksi.
Esimiesten olisikin kyettävä tunnistamaan työntekijöiden erityisosaaminen ja motivaatiotekijät. Työn tehokkuutta on kyetä luomaan käytännöt, miten osaamista jaetaan. Nykypäivänä ei voi olla varaa pimittää tietoa. Osaamisen arvo kasvaa, kun sen jakaa kollegoille.
Työterveyslaitos puhuu työn imusta. Esimieheltä peräänkuulutetaan voimaannuttavaa esimerkkiä: rohkeutta näyttää suuntaa ja nöyryyttä oppia virheistä. Osaamisen valmentajan olisi uudistuttava myös itse. Tähän hyviä välineitä ovat näkö- ja kuuloaistit: esimiehen olisi oltava laajanäköinen ja osattava kuunnella.
Esimerkillä johtaminen herättää luottamusta. Uskottavuus kasvattaa työntekijöiden motivaatiota, halukkuutta sitoutua yritykseen ja antaa paras osaamisensa käyttöön.
Työn tuloksellisuus kohentuisi, jos jokainen irtisanomiselta välttynyt kantaisi vastuuta yrityksen kehittymisestä omia toimintatapojaan uudelleen arvioimalla ja pitämällä huolta omasta kehittymisestään. Suomella ei ole varaa motivaationsa kadottaneisiin työntekijöihin.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 4.5.2015.
