Aineeton talous kasvaa

Reilu viikko sitten Suomessa julkaistiin ensimmäiset uudistetun kansantalouden tilinpidon mukaiset tiedot taloudesta. Niiden mukaan Suomen bruttokansantuote on noin neljä prosenttia suurempi kuin vanhalla laskentatavalla. Suomalaiset tuottavatkin siis vuosittain hieman enemmän kuin aikaisemmin on ajateltu.

Uudistettuun laskentatapaan ei liity mitään dramaattista. Se on osa kansainvälistä kansantalouden tilinpidon uudistuskierrosta, joka on jo aikaisemmin otettu käyttöön Yhdysvalloissa ja joka otetaan käyttöön EU maissa kesän ja syksyn aikana. Tilinpito kaipaa uudistusta, koska talous, jota se kuvaa, on muuttunut.

Kansantalouden tilinpito luotiin aikana, jolloin talous oli nykyistä paljon konkreettisempi. Maatalous ja teollisuus muodostivat nykyistä suuremman osan taloutta. Tuotannossa käytettiin helposti ymmärrettäviä ja laskettavia panoksia: raaka-aineita, työtä ja koneita.

Nykyinen talous on huomattavasti aineettomampi. Palvelut ovat suuremmassa roolissa. Mutta mikä merkittävämpää, tuotannon panoksista yhä suurempi osa on aineettomia. Keskeinen aineeton panos, tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit, olivatkin tämänkertaisen tilinpidon uudistuksen keskiössä.

Aiemmin ne on laskettu juoksevina menoina, mutta uudistuksen myötä ne lasketaan investoinneiksi, mitä ne ilmiselvästi ovatkin. Yritykset siis tuottavat tutkimus- ja tuotekehitystoiminnallaan aineetonta pääomaa, kasvattaen samalla bkt:ta. Tätä pääomaa ne sitten käyttävät hyödyksi tuotannossaan pidemmän aikaa, aivan kuten esimerkiksi perinteisempää kone- ja laitepääomaakin käytetään.

Aineettomia tuotantopanoksia on muitakin, muun muassa tekijänoikeudet, tuotemerkit, organisaatiorakenteet ja osaaminen. Osa niistä lasketaan jo investoinneiksi, loput ehkä tulevissa uudistuksissa.

Uudistus on tärkeä Suomen kaltaiselle maalle, jonka talous perustuu pitkälti osaamiselle eli aineettomille panoksille. Nyt saamme paremman kuvan mitä taloudessa oikeasti tapahtuu. Uudistus voisi kuitenkin toimia myös herätyksenä muille uudistuksille. Talouden aineettomuuden lisääntyminen ei muuta ainoastaan tilastoinnin vaatimuksia.

Monet talouteemme rakenteet periytyvät samoilta ajoilta kuin kansantalouden tilinpito. Koulutusjärjestelmä ja työmarkkinoiden rakenteet on luotu vanhaa teollisuus-Suomea varten. Ylipäätään talouspoliittisessa ajattelussa elää vahvana ajatus konkreettisen valmistuksen ylemmyydestä. Ajatuksesta olisi jo aika päästä eroon ja uudistaa myös talouden rakenteita yhä aineettomampaa taloutta varten. Sieltä löytyvät todennäköisesti myös Suomen talouden tulevan kasvun eväät.

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 23.7.2014.